Etusivu    Yhdistys    Jalostus    Kantakirja    Materjalid eesti keeles    Markkinat    Arkisto    Yhteystiedot   

EHS koulutti yhdistystämme

19.09.2008 yhdistyksemme jäseniä kokoontui pitkien matkojen takaa Korholan tilalle, Hammaslahteen, Pohjois-Karjalaan. Saimme ensimmäisen kerran täsmäkoulutusta EHS:n toiminnanjohtaja Krista Seppiltä ja jalostusosaston johtajalta Andres Kallasteelta. Koko vierailun tulkkasi Marja Hietakorpi. Aaltoja Marjalle!!!

.

Kuuntelijoina olivat myös muut eestiläiset Korholan tilan vieraat: Hillar Kald, EHS:s presidentti, Helle Persitski, EHS:n talousvastaava, Markus Vaan, torinhevoskasvattaja ja nuorin osallistuja, 5-vuotias Karl Kallaste. Yhdistyksen jäsenistä oli paikalla Suvi Korhonen, Johanna Rekola, Mari Penttinen, Saija Huttunen, Elisa Pakanen, Sanna Tarkiainen ja Jaana Weman. Lisäksi tilan oma väki; Paula, Juha, Simo ja Sanni Korhonen.
Kokoonnuimme Korholan tilan päärakennuksen isoon saliin ja syvennyimme Krista Seppin Powerpoint-esitykseen. Kristalla oli mukanaan nahkakantiset, rodun kantahevosten kuvakansiot 1920-luvulta. Lisäksi tutustuimme rakenne- ja orilinja-asioihin käyttäen apuna Johannan tuomia A4-kokoisia kuvia ER-hevosista.

Kuulimme ER-hevosen historiasta, ja kannan vaiheista eri vuosikymmeninä Eestissä. Rodun arvostus on ollut maatalouden koneellistumisen ja yhteiskuntamullistusten seurauksena aivan pohjalukemissakin, mutta onneksi nykypäivänä rotu on uudestaan suosiossa ja EU:n tukien piirissä kotimaassaan.
Krista kertoi , kuinka hänen raskeveouransa oli alkanut jo 12-vuotiaana, ja hän oli mm. opetellut, kantapään kautta tietenkin, kuuluisan raskeveokasvattajan, Sylvi Keskkülän tilalla, ER-hevosten koulutusta.

Erityisesti meitä kiinnosti, saisimmeko ohjeita, mitä oreja valita tammoillemme ja mitä asioita tulisi huomioida rodun eteenpäinviemisessa. Tässä kohden Andres Kallaste vastasi kysymyksiimme kehottaen meitä vaalimaan rodun alkuperäistä käyttöä: soveltuvuutta työkäyttöön; ei siis vain komeata/kaunista ulkomuotoa. Jalka-asennot ja kavioiden kunto ovat erityisen huomion kohteena. Eritoten etujalkojen kestävyys. Lisäksi Krista suositteli, että kiinnitettäisiin huomiota rodun kokoon, jotta se erottuisi esim. eestinhevosesta. Alle 150 cm hevoset, varsinkaan oriit, eivät ole toivottuja. Tamma periyttää omaa tyyppiään vahvasti. Rodun vuosittainen näyttelytapahtuma, Raskeveopäivät, mainittiin arvostetuimpana näytön paikkana puhtaille raskeveohevosille.



Raskeveopäivien maksimaalivedossa tamma Ere.


Samoin varsinkin oriin kohdalla on sen noin 3-vuotiaana osallistuttava viralliseen ajokokeeseen, joka vuosittain järjestetään kesäkuun alussa Torissa. Ajokoe tapahtuu radalla, joka tulee kiertää ensin käynnissä tietty matkavauhti ja paino vaunussa, sitten uudestaan tasaisessa ravissa, lisätyllä painolla vaunun perässä. Yleistä hevosmiestaitoa arvioidaan muun suorituksen lisäksi. Oreilla on myöhemmin edessään myös maksimaaliveto, esim. raskeveopäivillä tai muussa tapahtumassa, jossa on mahdollisuus tuomarien edessä näyttää hevosen työtaitoja.
Maksimaalivedossa hevonen vetää määrämatkan, ja painoja lisätään sinne saakka kunnes hevosen eteneminen pysähtyy. Hevosten etenemistä pääkantakirjaan ja esim. lisenssioriiksi ohjaavat tuomarivetoiset näyttelyt, ajo- ja vetokoekisat. Arvostelulautakunta voi lisäksi asettaa hevoselle lisänäyttöjä.

Olemme ehdottomasti hyvässä asemassa Suomessa, meillä on jo 3 lisenssioria, ja vielä eri orilinjoista, joten kasvatustyölle on hyvä pohja. Varsojen hinnat ovat nousseet ja jopa Eestiin on myyty orivarsa Vagabond, kasvattaja Saija Huttunen. Tässä Bond ensimmäisinä päivinään uudessa kodissaan, Andres Suppin tilalla Vitsikussa, Kohtlajärvellä. Bondin omistavat Sanna Turu ja Andres Supp.



Luentomme liittyi EHS:n vierailuun, jossa koko vierailun emäntänä toimi Suvi Korhonen. Vierailu alkoi 18.09. Kiuruveden Ammattiopistolta Hingunniemestä, jossa koulutuspäällikkö Tapani Kouvalainen isännöi tilan esittelyä. Tutustuimme heidän tiloihinsa, henkilökuntaansa ja ammattikoulutukseen. Kengityssepän pajassa tapasimme opettajana toimivan kengittäjä Sami Taimelan.

Kiuruvesi-sightseeing, ja hevosella tietenkin!



Kengittäjä Sami Taimelan "kaikkein pyhimmässä".


Meitä ajelutettiin Hingunniemellä valjakko-opettaja Leena Rimpiläisen johdolla.



Tutustuimme eläinlääkärin klinikkaan, jossa eläinlääkäri ystävällisesti vastaili vieraiden kysymyksiin. Kiuruvedellä on käytössä hevosten juoksumatto ja leikkaussali!



Seuraavaksi siirryimme Kuopioon Hevostietokeskukselle, jossa johtaja Minna-Liisa Heiskanen esitteli heidän toteuttamiaan tutkimus- ja kehityshankkeita. Ovet mahdolliselle yhteistyölle ovat avoinna.
Matkalla kohti Korholaa kävimme Marja Hietakorven paimentamina vielä Puijon tornissa. " Ei Kuopiossa käydä ilman vierailua Puijon torniin" komensi Marja!


Kuvassa Minna-Liisa Heiskanen ja Marja Hietakorpi


Korholan tilalta Suvi Korhonen on ensimmäisenä Suomessa aloittanut torinhevosten kasvatuksen. Suvi on ostanut Eestistä Andres Kallasteelta Päriveren siittolasta lisenssillä varustetun toriori Arhippoksen.

Kuvassa Suvi Korhonen ja toritamma Castella



Kuvassa vasemmalta Helle Presitski, Andres Kallaste, Marja Hietakorpi, Andres Vaan, Hillar Kald, Krista Sepp ja Karl Kallaste.




Ennen kotimatkaa vieraat kävivät vielä hevostarvikeostoksilla Joensuussa ja vierailivat Lehmossa sekä Oiva Pölösen että Sari Kinnusen hevostiloilla.

Tuo kylmä ja sateinen viikonloppu oli aivan mahtava, ja vaikka saimme paljon hyvää tietoa, jäi vieläkin sen 100 kysymystä kysymättä vierailtamme. Marja puhui lopulta ainakin neljää kieltä samassa lauseessa!

Suurkiitos kaikille järjestäjille, osallistuneille ja Korholan tilan isäntäväelle; ruoka ja serviisi olivat aivan mahtavat!

www.korholantila.fi www.ehs.ee


Tallennettu 07.12.2008 23:37

Ilmainen www-laskuri
08.10.2007 alkaen