Etusivu    Yhdistys    Jalostus    Kantakirja    Materjalid eesti keeles    Markkinat    Arkisto    Yhteystiedot   



Jalostukseen liittyviä tauteja, niiden oireita ja ennaltaehkäisyä

CEM (Contagious Equine Metritis)

Tamman tarttuvan kohtutulehduksen eli CEM-taudin aiheuttaa erittäin herkästi leviävä Taylorella equigenitalis-bakteeri. Taylorella equigenitalis-bakteeria esiintyy vain hevosten ja muulien sukuelimissä. Oriit voivat olla tartunnan oireettomia kantajia. Tammoilla tauti rajoittuu sukuelimiin aiheuttaen tilapäistä hedelmättömyyttä.

Oireet

Tammoilla oireet voidaan jakaa kolmeen luokkaan; akuutissa muodossa kohdun limakalvo tulehtuu voimakkaasti ja emättimestä alkaa vuotaa 10-14 vrk astutuksesta paksua, maitomaista vuotoa runsaasti. Kroonisessa muodossa kohdun limakalvon tulehdusreaktio on vähäinen ja emätinvuoto lähes huomaamatonta. Tammat voivat myös olla bakteerin oireettomia kantajia jopa kuukausien ajan. CEM-tartunta aiheuttaa luomista tai pysyvää hedelmättömyyttä äärimmäisen harvoin.
Oriilla tartunta ei aiheuta oireita. Oriitt voivat kantaa bakteeria jopa vuosien ajan ilman hoitoa.

Taudin määritys ja näytteenotto

Kaikki siitoskäytössä olevat lämminveri- ja ponioriit sekä keinosiemennyskäytössä olevat suomenhevosoriit on tutkittava vuosittain ennen siitoskauden alkua Taylurella equigenitalis-bakteerin varalta bakteeriviljelyllä Evirassa. Suomen Hippos Ry pitää sivuillaan listaa jalostuskäyttöön hyväksytyistä oreista jotka on tutkittu taylorellan varalta. Näytteenottoa tammoista suositellaan kohtutulehdusta epäiltäessä. Laboratoriatutkimus kestää vähintään 10 työpäivää.

Leviäminen

Tauti leviää astutuksen yhteydessä suorana kosketustartuntana. Astutuksessa ori voi tartuttaa tamman tai päinvastoin. Keinosiemennyksessä bakteeri voi siirtyä sperman välityksellä tammaan. Välillisesti bakteeri voi levitä astutus- ja keinosiemennystoiminnassa käytettävien välineiden ja ihmisten käsien välityksellä mikäli hyvää hygieniaa ei noudateta.

Ennaltaehkäisy

Taylorella equigenitalis-bakteeri tarttuu helposti. Kaikessa siittola- ja keinosiemennystoiminnassa on noudatettava hyvää hygieniaa. Koskettaessa oriin tai tamman sukuelimiin tulee käyttää kertakäyttökäsineitä  ja kaikki välineet tulee pestä ja desinfioida hyvin. Oriiden tutkimisella pyritään ehkäisemään taudin leviämista siitostoiminnassa. Kaikki tammat, joilla epäillään kohtutulehdusta, tulisi tutkia taylorellan varalta. Siitokseen käytettävät tuontieläimet tulee olla tutkittu taylorella varalta.

Esiintyminen Suomessa ja muualla

Suomessa Taylorella equigenitalis-tartuntaa esiintyy vähän. Vuosittain tutkitaan noin 500 oria sekä yksittäisiä tammoja tartunnan varalta. Positiivisia näytteitä todetaan näissä yleensä nollasta kahteen tapausta vuosittain.

Lähde: Evira

Hevosen herpesvirus EHV-1 ja EHV-4 infektiot

Hevosten herpesviruksia (Equine herpes virus, EHV) on useita eri tyyppejä. EHV-1 ja EHV-4 kuuluvat alfaherpesviruksiin ja voivat aiheuttaa eri tautimuotoja:

  • hengitystietauti (rinopenumoniitti, EHV-1, EHV-4)
  • keskenvarsominen (virusabortti, EHV-1)
  • vastasyntyneen varsan tauti (EHV-1)
  • hermosto-oireinen tauti (myeloenkefalopatia, EHV-1)

Oireet

EHV-1 ja EHV-4 aiheuttamat hengitystieinfektiot ovat melko tavallisia. Varsinkin EHV-4 on erittäin yleinen ja se sairastuttaa pääasiassa nuoria hevosia. EHV-4 -infektion oireita ovat mm. sierainvuoto, kuume ja ruokahaluttomuus. EHV-1 voi aiheuttaa hengitystieoireiden lisäksi tiineillä tammoilla luomisia. Tyypillisesti tamma luo tällaisessa tapauksessa silloin, kun tiineys on jatkunut yli viisi kuukautta. EHV-1 aiheuttaa myös vastasyntyneiden varsojen kuolemaan johtavaa tautia.

EHV-1 tartunta voi aiheuttaa neurologisia oireita, jotka vaihtelevat lievistä takaosan liikkeiden koordinaatiohäiriöistä raajojen täydelliseen halvaantumiseen. Vaikeimmin oireilevilla hevosilla tauti voi olla parantumaton.

Luomiset, varsojen vakavat sairastumiset ja neurologiset oireet ovat hengitystiemuotoa harvinaisempia.

Taudin määritys ja näytteenotto

Hengitystiesairauden aiheuttajan tunnistaminen oireiden perusteella on mahdotonta. Tarttuvaa tautia tulee epäillä, jos useita tallin hevosia sairastuu lyhyen ajan sisällä tai jos sairas hevonen on ollut ennen sairastumistaan suoraan tai epäsuorasti tekemisissä muilla talleilla sairastuneiden hevosten kanssa. Hengitystiesairauden aiheuttama virus voidaan tunnistaa joko eristämällä se tai toteamalla tartunnan aiheuttama vasta-aineiden muodostuminen.

Herpesvirusten suoraan osoitukseen käytetään PCR-menetelmiä sierainlima- tai keuhkohuuhtelunestenäytteestä sekä abortoidusta sikiöstä jälkeisineen kuolinsyyn selvityksen yhteydessä. Näytteet tulisi ottaa ensimmäisten sairauspäivien aikana tai pian abortin jälkeen, jolloin virus on varmimmin todettavissa.

Näytteenottotikulla tai kuivalla topsytikulla ( 3 kpl) otetut pyyhkäisynäytteet tai huuhtelunesteet lähetetään laboratorioon virusnäytteille tarkoitetussa kuljetusputkessa (esim. UTM-RT tai Virocult) tai tyhjässä näyteputkessa (esim. seerumiputki tai maitoputki). Tikkuja tulee olla 3 kpl/hevonen, jotta näytettä riittää kaikkiin testeihin. Bakteriologisille näytteille tarkoitettuja kuljetuselatusaineita ei tule käyttää virusnäytteiden lähetykseen.

Jos halutaan todeta viruksen aiheuttama vasta-ainetason nousu, tulee hevosesta ottaa pariseeruminäyte, joista ensimmäinen näyte heti sairauden alussa ja toinen 2-3 viikkoa myöhemmin. Yksittäinen seeruminäyte ei anna luotettavaa tietoa tautioireiden aiheuttajasta, sillä hevosella voi olla vasta-aineita aiemmin sairastetusta taudista, oireettomasta tartunnasta tai rokotuksesta. Pariseeruminäytteessä todettu, vähintään nelinkertainen vasta-ainetiitterin nousu on merkki siitä, että hevosella on ollut ensimmäistä näytettä otettaessa kyseisen viruksen aiheuttama infektio. Luoneesta tammasta tiitterin nousua ei voida havaita, sillä infektio ja sitä seuraava vasta-aineiden nousu on tapahtunut jo aiemmin.

Lähettäjän toivotaan kuvaavan lähetteen taustatietokohtaan taudin oireet, niiden keston sekä tiedot hevosen rokotuksista sekä tiedon pariseeruminäytteestä.

Kaikki näytteet tulee lähettää mielellään kylmäkuljetuksena laboratorioon mahdollisimman nopeasti näytteiden ottamisen jälkeen.

Leviäminen

Herpesvirusten aiheuttamaa kuumeista hengitystiesairautta tavataan tyypillisesti alle 3-vuotiailla hevosilla. Tartuntojen itämisaika on 2-8 vrk. Virusta erittyy hengitystie-eritteisiin jo taudin itämisaikana sekä myöhemminkin viruksen uudelleen aktivoituessa. Herpesvirukset leviävät pääasiassa pisaratartuntana, mutta voivat levitä myös sierainliman likaamien käsien, vaatteiden tai tavaroiden välityksellä, joten hyvästä hygieniasta huolehtiminen on tärkeää erityisesti siirryttäessa tallilta toiselle. Mikäli tamma on abortoinut EHV-1-tartunnan takia, ovat sikiö, jälkeiset ja kohtunesteet erittäin tartuntavaarallisia. Tamma tulisikin pitää eristyksissä mahdollisuuksien mukaan kunnes ensimmäinen kiima on ohi.

Herpesviruksille on tyypillistä, että ne voivat jäädä piileviksi elimistöön ja aktivoitua myöhemmin stressin yhteydessä, jolloin hevonen voi sekä tartuttaa muita hevosia että saada itse oireita, jotka yleensä ovat kuitenkin myöhemmillä kerroilla lievempiä tai puuttuvat kokonaan.

Ennaltaehkäisy

Tartuntautien ennaltaehkäisyyn kannattaa kiinnittää huomiota, koska sairastumiset aiheuttavat aina lisätyötä ja hevosen "pakkolepoa". Tallilla on hyvä olla erillinen karanteenitila, johon uudet hevoset sijoitetaan muutamaksi ensimmäiseksi viikoksi. Kantavien tammojen kontaktit vieraisiin hevosiin on pyrittävä minimoimaan. Suuri eläinmäärä samassa tilassa lisää sairastumisia, jos virustartunta pääsee talliin. Tämän vuoksi ison tallin jakaminen pienempii yksikköihin olisi edullista. Myös ihmiset voivat kuljettaa viruksia mukanaan, joten käsien pesu on tärkeää ja tallivierailuille pitäisi aina olla eri vaatteet, joilla ei mennä omaan talliin.

Hevoset voidaa rokottaa EHV-1 ja EHV-4 aiheuttamia hengitystietulehduksia vastaan. Paras suoja saadaan rokottamalla tallin kaikki hevoset.

Tartuntautia epäiltäessä on hevosen eristäminen tärkeää. Sairaille hevosille olisi hyvä olla eri  hoitaja kuin terveille. Jos samat ihmiset hoitavat sekä sairaita että terveitä hevosia, tulee terveet hevoset hoitaa mahdollisuuksien mukaan ennen sairaita. Ellei tämäkään ole mahdollista, tulee huolehtia käsien ja hoitotarvikkeiden pesusta sekä vaatteiden vaihdosta.

Kaikki hengitystiesairauksia aiheuttavat virukset, myös yleensä lieväoireisina esiintyvät, voivat olla hengenvaarallisia pikkuvarsoille, jotka eivät ole saaneet riittävästi hyvälaatuista ternimaitoa. Näiden varsojen suojaaminen tartunnoilta hyvillä hygieniakäytännöillä on erittäin tärkeää.

Esiintyminen Suomessa ja muualla

EHV-1 ja EHV-4 aiheuttamat hengitystieinfektiot haittaavat hevostaloutta ympäri maailman. Varsinkin EHV-4 on erittäin yleinen ja se sairastuttaa pääasiassa nuoria hevosia. Evirassa tutkituissa näytteissä todetaan lähes aina EHV-4-vasta-ainetta.

Lähde: Evira

Virusarteriitti (Equine Viral Arteritis, EVA)

Virusarteriittia (Equine Viral Arteritis, EVA) aiheuttava hevosen arteriittivirus kuuluu arteriittiviruksiin ja tarttuu hevosen lisäksi myös aaseihin ja muuleihin.

Oireet

Virusarteriittitartunnat ovat usein oireettomia. Itämisaika on vaihteleva (3-14 vrk). Jos tartunnan saanut hevonen saa oireita, niitä voivat olla mm. kuume, väsymys, turvotus, ruokahaluttomuus ja silmän sidekalvon tulehdus. Pikkuvarsat voivat sairastua vakavin hengitystieoirein ja lisäksi voi esiintyä suolisto-oireita. Virusarteriitti voi aiheuttaa myös luomisia tiineillä tammoilla ja sairaina syntyneitä varsoja. Oriit voivat jäädä arteriittiviruksen kantajiksi ja erittää virusta spermaan pitkiä aikoja, jopa lopun elämäänsä vaikka ovatkin muutoin oireettomia.

Kliinisten oireiden perusteella arteriittivirusinfektiota ei voi erottaa muista hengitystie- tai systeemisten oireiden aiheuttajista kuten hevosinfluenssasta, hevosen herpesviruksesta (1 ja 4) tai näivetystaudista.

Siitosoriiden tutkimukset virusarteriitin varalta eivät ole Suomessa pakollisia toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Oriiden tutkimuksia kannattaa kuitenkin harkita, sillä virusarteriittitartunnan leviäminen siittolassa, jossa on myös tiineitä tammoja, voi aiheutta isoja tappioita.

Taudin määritys ja näytteenotto

Hevosen sairastuminen virustautiin voidaan todeta joko osoittamalla taudinaihettaja tai sen aiheuttama vasta-ainetason nousu. Arteriittivirus voidaan todeta RT-PCR-menetelmällä sierainlimasta, luodusta sikiöstä tai spermanäytteestä kantajaoriilta. Akuutin taudin määritystä vasten näytteet tulisi ottaa ensimmäisten sairauspäivien aikana, jolloin virus on varmimmin todettavissa. Siitokseen käytettävien oriiden sperma on hyvä tutkia ennen siitoskauden alkua.

Näytteenottotikulla tai kuivalla topsytikulla (3 kpl) otetut pyyhkäisynäytteet lähetetään laboratorioon virusnäytteille tarkoitetussa kuljetusputkessa (esim. UTM-RT tai Virocult) tai tyhjässä näyteputkessa (esim. seerumiputki tai maitoputki). Tikkuja tulee olla 3 kpl/hevonen, jotta näytettä riittää kaikkiin testeihin. Bakteriologisille näytteille tarkoitettuja kuljetuselatusaineita ei tule käyttää virusnäytteiden lähetykseen.

Luotu sikiö lähetetään tutkimuksiin kokonaisena sikiökalvojen ja istukan kera. Siemennesteen tutkimukseen lähetetään näyte ejakulaation siittiörikkaasta osasta. Näytteitä ei saa pakastaa!

Jos halutaan todeta viruksen aiheuttama vasta-ainetason nousu, tulee hevosesta ottaa kaksi seeruminäytettä. Ensimmäinen näyte otetaan sairauden akuutissa (mahdollisimman varhaisessa) vaiheessa ja toinen näyte noin kaksi-kolme viikkoa myöhemmin.

Näytteiden lähetteeseen taustatietokohtaan toivotaan,että lähettäjä kuvaa oireet, niiden keston sekä antaa tiedot hevosen rokotushistoriasta.

Kaikki näytteet tulee lähettää mielellään kylmäkuljetuksena laboratorioon mahdollisimman nopeasti näytteiden ottamisen jälkeen.

Leviäminen

Oriit voiva jäädä arteriittiviruksen kantajiksi ja erittää virusta spermaan pitkiä aikoja, jopa lopun elämäänsä. Kantajaoriit levittävät tartuntaa astutuksessa tai keinosiemennyksessä. Pääasiallinen leviämistapa on kuitenkin pisaratartunta akuutisti infektoituneesta hevosesta: esimerkiksi tamma, joka saa tartunnan kantajaoriilta, levittää tartuntaa tehokkaasti edelleen siittolassa kaikissa eritteissään. Virus voi levitä myös istukan kautta johtaen aborttiin tai synnynnäisesti infektoituneeseen varsaan. Myös abortoitunut sikiö voi olla tartunnan lähteenä. Epäsuorat tartunnat esineiden ja ihmisten välityksellä ovat harvinaisia, mutta mahdollisia.

Ennaltaehkäisy

Tartuntatautien ennaltaehkäisyyn kannattaa kiinnittää huomiota, koska sairastumiset aiheuttavat aina lisätyötä ja hevosen "pakkolepoa". Tallilla on hyvä olla erillinen karanteenitila, johon uuden hevoset sijoitetaan muutamaksi ensimmäiseksi viikoksi. Kantavien tammojen kontaktit vieraisiin hevosiin ja erityisesti kisoissa käyviin kilpahevosiin ja nuoriin hevosiin on pyrittävä minimoimaan. Suuri eläinmäärä samassa tilassa lisää sairastumisia, jos virustartunta pääsee talliin. Tämän vuoksi ison tallin jakaminen pienempiin yksikköihin olisi edullista. Myös ihmiset voivat kuljettaa viruksia mukanaan, joten käsien pesu on tärkeää ja tallivierailuille pitäisi aina olla eri vaatteet, joilla ei mennä omaan talliin.

Siitosoriiden tutkimukset virusarteriitin varalta eivät ole Suomessa pakollisia toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Oriiden tutkimuksia kannattaa kuitenkin harkita, sillä virusarteriittitartunnan leviäminen siittolassa, jossa on myös tiineitä tammoja, voi aiheuttaa isoja tappioita.

Suomessa ei ole saatavilla rokotetta hevosen arteriitivirusta vastaan.

Jos hevosen epäillään sairastuneen tautiin, joka voi levitä muihin hevosiin, on sen eristäminen tärkeää. Sairaille hevosille olisi hyvä olla eri hoitaja kuin terveille. Jos samat ihmiset hoitavat sekä sairaita että terveitä hevosia, tulee terveet hevoset hoitaa mahdollisuuksien mukaan ennen sairaita. Ellei tämäkään ole mahdollista, tulee huolehtia käsien ja hoitotarvikkeiden pesusta sekä vaatteiden vaihdosta.

Kaikki hengitystiesairauksia aiheuttavat virukset, myös yleensä lieväoireisina esiintyvät, voivat olla hengenvaarallisia pikkuvarsoille, jotka eivät ole saaneet riittävästi hyvälaatuista ternimaitoa. Näiden varsojen suojaaminen tartunnoilta hyvillä hygieniakäytännöillä on erittäin tärkeää.

Esiintyminen Suomessa ja muualla


Arteriittivirusta esiintyy myös Suomessa ja sen merkitys hevostaloudelle on kasvanut hevosten lisääntyneen liikkumisen ja keinosiemennyksen käytön yleistymisen myötä.

Lähde: Evira







Tallennettu 15.05.2013 12:40

Ilmainen www-laskuri
08.10.2007 alkaen