Etusivu    Yhdistys    Jalostus    Kantakirja    Materjalid eesti keeles    Markkinat    Arkisto    Yhteystiedot   

Vuohispunkki (Chorioptes equi, chorioptes bovis)

Vuohispunkki on hevosen loinen, joka tunnettiin aikaisemmin myös Suomessa naudan hännäntyvipunkkina. Usein tuuheavuohiskarvaiset hevoset saattavat kärsiä vaivasta. Punkki on 0.3 - 0.6 mm pituinen hämähäkkieläin. Sitä on mahdotonta nähdä paljain silmin ja raapenäytteessäkin sen löytäminen on vaikeaa. Suomessa on kuitenkin vuonna 2005 onnistuttu varmistamaan tartunta raapenäytteestä.

Punkki kaivertaa käytäviä hevosen ihossa ja käyttää ravinnokseen sitä ja kudosnesteitä. Naaraspunkki elää vain muutaman viikon ja muniin kaiken kaikkiaan 14-20 munaa elämänsä aikana, yhden munan päivävauhdilla. Munat kuoriutuvat noin neljässä päivässä ja niiden elinkaari munasta aikuiseksi kestää noin kolme viikkoa. Ilman isäntäeläintä punkki elää myös kolmisen viikkoa, mikä on hyvä tietää, kun punkkia aletaa häätämään.

Kaikki hevoset eivät oirehdi punkkitartunnassa juuri ollenkaan, vaan siihen tarvitaan hevosen yliherkkyys punkin eritettä kohtaan. Punkeille herkistynyt hevonen oirehtii tömistelemällä jalkojaan, hinkkaamalla niitä kaikkeen mahdolliseen, sekä saattaa maata maassa ja repiä vuohisia hampaillaan. Punkki aiheuttaa sietämätöntä kutinaa herkistyneessä hevosessa. Oireetonkin hevonen voi levittää punkkia. Myös vuohiskarvattomat hevosen voivat olla punkin kantajia.

Useimmiten punkkitartunta roihahtaa esille keväisi. Kostea, tuuhea ja lämmin vuohiskarvoitus on punkille otollinen lisääntymispaikka. Kannattaakin yrittää pitää tuuheavuohiskarvaiset hevoset kuivissa tarhoissa ja välttää jatkuvaa jalkojen pesua. Vuohiskarvat suojaavat jalkojen ihoa lialta ja märältä, joten itse olen todennut että hyvä ja huolellinen harjaus pitää vuohiset paremmin puhtaina ja terveinä, kuin jatkuva pesu.
Tietenkin jos vuohiset ovat todella huonossa kunnossa, voi olla hankalaa hoitaa pelkällä harjaamisella. Usein ruvat vuotavat ja pitkät vuohiskarvat ovat liimautuneina yhteen. Joissakin tapauksissa olen kuullut että eläinlääkäri on suositellut vuohiskarvojen leikkaamista. Tässä tapauksessa olen kuitenkin sitä mieltä, että jos hevosen jalat ovat erittäin huonossa kunnossa ja puhdasta, kuivaa tarhaa ei ole saatavilla, ei ehkä ole paras vaihtoehto leikata lialta suojaavaa karvoitusta. Sairastunut iho tarvitsee kuitenkin ilmaa parantuakseen, eikä sitä voi oikein kääriä siteeseenkään.

Kauan punkista kärsineen hevosen vuohisissa ja jopa polvissa asti saattaa olla epämääräistä rupea, töhnää ja jopa tulehtuneita kohtia. Vuohiskuopassa on usein paksu, jopa pikkusormen paksuinen vanne, joka on helppo huomata. Vahvasti yliherkistynyt hevonen voi oirehtia niin pahasti, että kävely on sille lähes mahdotonta. Punkin aiheuttamiin rupiin ja haavoihin voi pesiytyä helposti myös sieni-infektio.

Kaikissa hoitotoimissa kannattaa olla yhteydessä eläinlääkäriin. Vuohispunkki on kuitenkin eläinlääkärien keskuudessa suhteellisen tuntematon vaiva. Hoitona voidaan määrätä erilaisia valeluliuoksia, joista osa ei tapa punkkia. Kannattaakin tutustua lääkkeen tuoteselosteeseen ja poimia sieltä kohta jossa kerrotaan mihin loisiin lääkeaine tehoaa. Jos listassa lukee Chorioptes bovis tai Chorioptes equi, ollaan jo lähempänä todellista hoitoa.

Vaivaan ei ole tietääkseni kehitetty lääkettä, joka olisi vain hevosille tarkoitettu. Itse olen saanut omalta eläinlääkäriltäni vuosia sitten irlannincobeillani olevaan vuohispunkkitartuntaan Eprinomektiiniä, joka on tarkoitettu naudan hännäntyvipunkin (Chorioptes bovis) hoitoon, mutta tehosi hyvin tähän hevosilla todettuun punkkiin (Chorioptes equi), samaa punkkilajia kun ovat. Eläinlääkäri suositteli myös ivermektiini-madotusta hoidon tukena. Nykyään saatavana on myös ivermektiini-valeluliuos Noromectin, joka tappaa kyseisen punkkilajin.

Kannattaa aina keskustella oman eläinlääkärin kanssa mahdollisista lääkkeistä ja hoidoista.

Punkin elämänkaaren tietäen, häätö on helppo ajoittaa oikein. Pitää vain huolen siitä, että kaikki kävelevät punkit tapetaan noin kolmen viikon välein. Lääkkeet eivät tehoa punkkien muniin, joten ne kuoriutuvat pirteinä hoidoista huolimatta ja sen takia hoidot pitää uusia tarpeeksi usein, itse tein sen varmuudeksi neljä kertaa kolmen viikon välein.

Paras aika punkkihäätöön on laidunkauden alku. Silloin tallin voi tyhjentää ja antaa olla tyhjänä koko kesän. Punkkihan ei elä ilman isäntäeläintä kuin kolmisen viikkoa. Varmuuden vuoksi tallin desinfiointi voi olla paikallaan. Mahdollisesti kannattaa myös pestä satulahuovat ja loimet, sekä kaikki muu mihin on voinut kerääntyä paljon sairastuneen hevosen ihoa.

Kun käytetään valeluliuoksia, niin täytyy muistaa, että esimerkiksi kesäsade saattaa huuhdella lääkkeen pois.

Teksti: Tarja Halonen


Tallennettu 27.01.2017 20:14

Ilmainen www-laskuri
08.10.2007 alkaen